Kerääjäkasvit

Näin pienviljelijänä tämmöinenkin kiinnostaa ....  "imee typpeä sienen lailla..."  imeekö sienet typpeä?  Mullakin kasvaa sieniä palstalla, ei niin kivan näköistä. Mistähän se johtuu?


http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_herasivat_viimeinkin_keraajakasvit_imevat_typpea_pelloista_sienen_lailla/8369116


Kotimaa 10.10.2015 klo 13:42 | päivitetty 10.10.2015 klo 13:43

Suomalaiset heräsivät viimeinkin: kerääjäkasvit imevät typpeä pelloista sienen lailla

Maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin voidaan vähentää erityisillä kerääjäkasveilla. Typpeä voidaan saada talteen jopa 20 kg hehtaaria kohden. Viime kesänä viljelijät selvästi innostuivat kerääjäkasveista.

Kerääjäkasvit ovat kasveja, joita kylvetään viljasadon alle tai puinnin jälkeen. Ne keräävät ravinteita, joista osa muuten valuu rehevöittämään vesistöjä.

Maanviljelyllä on huono maine vesien rehevöittäjänä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70 prosenttia ja typpipäästöistä hieman alle 60 prosenttia.


Italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumisesta vesistöön
– Hannu Känkänen


Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on selvitetty kerääjäkasvien tehoa ja ne näyttävät tehoavan.

– Pohjoismaisissa yhteistutkimuksissa on saatu selville, että esimerkiksi italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumista vesistöön. Sillä voi siis olla suuri ja vahva vaikutus, sanoo vanhempi tutkija Hannu Känkänen.

Kerääjäkasvit eivät ole mikään uusi asia, mutta Suomessa niiden hyödyntämiseen on herätty laajemmin vasta viime vuosina.

Viime kesänä koettiin läpimurto, kun kasvit tulivat mukaan maaseudun ympäristöohjelmaan.

Niinpä kerääjäkasveja nähtiin pelloilla enemmän kuin koskaan aiemmin.

Kerääjäkasvillakin on kääntöpuolensa

Maanviljelijälle kerääjäkasveista voi tulla myös ongelmia, sillä ne saattavat viedä ravinteita varsinaiselta viljeltävältä kasvilta. Tammelan Mustialan kokeissa pyritäänkin selvittämään voiko siihen vaikuttaa viljelyn ajankohdalla ja eri kasveilla.

 Katariina Mannin mielestä kerääjäkasvit ovat monipuolisia hyötykasveja maaseudulla   Kuva: Yle 


Mustialassa on myös selvitetty miten kerääjäkasveja voisi hyödyntää joko rehuna tai biopolttoaineena. Tulokset ovat siitäkin olleet hyviä.

Kerääjäkasvit paitsi puhdistavat vesistöjä, ovat viljelijälle myös kannattava sijoitus.
–Tulokset ovat olleet lupaavia jo aikaisemmilta vuosilta. Alustavat kokemukset tältä vuodelta ovat myös hyviä. Kerääjäkasvi on ravinteitten pidättäjä ja se parantaa maan kasvukuntoa. Myös rehu- ja biokaasunäkökulma on mielenkiintoinen, uskoo projektipäällikkö Katariina Manni.


Antti Ruonaniemi  Yle Häme 
Miki Wallenius  Yle Häme




Lue myös :

 Maaseutumedia: Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit 
http://www.maaseutumedia.fi/yleisimmat-keraajakasvit-ja-peitekasvit/


Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit
Hannu Koivisto · 3.11.2014

Peitekasvit suojaavat pellon pintaa eroosiolta.

Kerääjäkasvit keräävät liukoista typpeä. Kerääjäkasvit kylvetään yleensä aluskasviksi satokasvin juureen.

Aluskasvit kasvavat aluskasvin juuressa ja jäävät kasvamaan sadonkorjuun jälkeen.

Öljyretikka, timotei ja italianraiheinä, englanninraiheinä.
Öljyretikka, jonka seassa kevätvehnää. Kuva Kari Koppelmäki
Valitse aluskasvi tarpeen mukaan

Hyvä aluskasvi lähtee kasvuvauhtiin sadonkorjuun jälkeen. Aluskasvin aikainen onnistunut kylvö on tärkeätä.

Kerääjäkasvit voidaan kylvää myös kun sadonorjuu on tehty.

Typen huuhtoumisen estämiseen soveltuvat heinäkasvit paremmin kuiin palkokasvit, italianraiheinä, timotei ja muut monivuotiset heinät.

Viljelyn monipuolistamiseen ja peltomaan suojaamiseen puinnin jälkeen soveltuvat Palkokasvie ja muiden kasvien seokset, heinät ja apilat.

Typpilannoituksen korvaamiseen soveltuvat palkokasvit, apilat.
Onnistunut kasvusto, jossa on italianraiheinän ja öljyretikan seosta.
Onnistunut italianraiheinäkasvusto. Kuva Kari Koppelmäki

Sikurilla on vakuuttava juuristo.
Timotein ja italianraiheinän juuria. Kuva Anna Lijleström

Puinin jälkeen italianraiheinä ja valkoapila lähtevät kasvuun.
Puinin jälkeen italianraiheinä ja valkoapila lähtevät kasvuun. Kuva Kari Koppelmäki

Öljyretikka on mielenkiintoinen Kasvi, joka tuottaa runsaasti kuiva-ainetta ja juuristoa.
Öljyretikka on mielenkiintoinen kasvi, joka tuottaa runsaasti kuiva-ainetta ja juuristoa. Kuva Kari Koppelmäki.


Yleisimpien aluskasveiksi sopivien kasvien ominaisuuksia

Valkoapila: Biologinen typensidonta erinomainen. Kasvun painottuminen syksyyn erinomainen. Typen tuotto seuraavalle kasville erinomainen. Juuriston määrä kohtalainen.

Puna-apila: Kuten valkoapila, mutta biologinen typensidonta hiukan heikompaa.

Persianapila: Kuten puna-apila, mutta kasvuaikaisempaa ja typen tuotto seuraavalle kasville pienempää.

Italianraiheinä: Typen kerääminen maasta erinomainen. Juuriston määrä erinomainen. Maan multavuuden lisäys hyvä.

Timotei: Hyvä: typen kerääminen maasta, juuriston määräkasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä.Maan multavuuden lisäys kohtalainen.

Nurminata: Typen kerääminen maasta, juuriston määrä, kasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä kohtaisia.

Nurmimailanen: Kasvun painottuminen syksyyn  erinomainen. Biologinen typen sidonta ja typen tuotto seuraaville kasveille hyvä. Juuriston määrä kohtalainen.

Kuvateksti päivitetty 16:43

Jutun lähde:

Hankevastaava Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus

www.ymparisto.fi

Lue myös

 http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/

 Kerääjäkasvit vähentävät lannoitetta pelloilta ja järvistä    29.5.2013  

http://yle.fi/uutiset/keraajakasvit_vahentavat_lannoitetta_pelloilta_ja_jarvista/6663655


 ~ Nyt en jaksa kopsaa kaikkea on niin paljon mielenkiintoista asiaa ! ~


Mistä on kyse?

•Kuudella tilalla Pirkanmaalla on kylvetty viljan ja perunan sekaan kerääjäkasveja
•Kerääjäkasvit sitova itseensä typpeä ja luovuttavat sen edelleen maahan
•Kasvien ansiosta peltoon ei tarvitse lisätä typpeä, mutta kasvit myös estävät eroosiota ja lisäävät lierojen määrää


Satomäärät voisivat kasvaa  :)

Sadonkorjuussa piilee kokeilun ainut riski. Oleellista olisi, ettei raiheinä kilpaile ohran kanssa, vaan ryöpsähtäisi kasvuun vasta kun ohra on puitu, sanoo Niemelä.

- Riski on mikäli se kasvaa vahvasti. Se vaikeuttaa puintia ja mahdollisesti lakoonnuttaa ohraa.

Itse sadon määrään ei kerääjäkasveilla ole Niemelän tilalla ollut vaikutusta.


Vesistökuormitusta ja maan eroosiotakin pystytään vähentämään.  – Timo Niemelä

- Pitkällä aikajänteellä näen, että on mahdollisuus parantaa satoa, koska tätä kautta maanrakenne paranee. Myös typen määrät ja hyväksikäyttö mahdollisesti paranee.




~ Tässä alkaa miettimään voisiko tätä tietoa jotenkin hyödyntää pienpalstaviljelyssä....  mutta entä jos se kerääjäkasvi leviää vaivaksi asti. Tätä pitää pohtia.  :)  ~