Häme 27.6.2015 klo 15:49 | päivitetty 27.6.2015 klo 16:44
Punaisia kiviä ja pyöriviä päitä – linnut eivät ahmi mansikoita, jos puutarhuri muistaa vaihdella karkotuskonsteja
Suomalainen marjakausi menee nopeasti ohi. Niin marjojen ammattimainen viljelijä kuin harrastajapuutarhurikin toivoo, että linnut söisivät sadosta mahdollisimman vähän. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta kerrotaan, että tietoa ja kokemuksia erilaisista linnunpelättimistä kerätään jatkuvasti.
Perinteinen linnunpelätin saattaa sekin karkoittaa lintuja, jos sen paikkaa vaihdellaan, eikä se ole ainut karkoituskonsti. Kuva: Kati Turtola / Yle
Marjanviljelijän tai puutarhaharrastajan on muistettava vaihdella useasti linnun karkotuskonstejaan puutarhassa. Linnut oppivat äkkiä, ettei linnunpelättimistä ole niille vaaraa.
– Ajan kanssa linnut tahtovat tottua näihin, ellei välineitä vaihdella jatkuvasti tietää toiminnanjohtaja, puutarhaneuvos Hannu Salo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitosta.
On tärkeää, että lintujen pelottelussa, siivekkäät eivät vahingoitu.
– Kaikki ne ovat nimenomaan karkotusvälineitä, painottaa Salo.
Tuulessa pyöriviä päitä ja paukkuvia ääniä
Marjanviljejä Pirkko Kämärin omistamalla Kankaisten marjatilalla Hämeenlinnassa on vuosien varrella kokeiltu monenlaisia konsteja.
– Viime vuonna meillä oli käytössä tuulessä pyörivät päät. Se on sellainen iso hyrrä, jossa on silmät. Paras keino tähän mennessä on ollut heliumilla täytetty pallo, joka liikkuu ylös ja alas tuulen mukana mansikkamaan päällä.
Puutarhaneuvos Salo muistuttaa vanhasta konstista, jossa marjamaan päälle viritellään haukkaa muistuttava, styroksista tai muovista valmistettu lintu. Osa uudemmista pelotteista puolestaan karkottaa lintuja äänellään.
– On kaasuvalmisteisia, tavallaan paukahtavaa ääntä pitäviä vekottimia, joka päästävät haulikon ääntä muistuttavan äänen. Se välillä aina jysähtelee ja pelottelee lintuja. Tänä vuonna on kokeiltu amerikkalaista laitetta, jossa satunnaisesti tulee erilaisia petolintujen ääniä ja lintujen varoitusääniä, kertoo puutarhaneuvos Salo.
Rastasta ei puijata punaisilla kivillä
Kotipuutarhurit kokeilevat välillä vanhanaikaisia variksenpelättimiä, jotka seisovat paikoillaan uhkaavasti marjamaan laidalla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja ei tyystin tyrmää hiljaisten hahmojen vaikutusta, mutta pitää staattista pelottelijaa melko tehottomana.
– En sano, että siitä ei mitään hyötyä olisi, mutta hyöty on kyllä hyvin lyhytaikainen. Linnut tottuvat tälläisiin paikallaan oleviin aika äkkiä, toistaa Salo.
Kekseliäät marjanviljelijät ovat vuosien varrella kokeilleet monenlaisia keinoja.
– On jopa maalailtu pieniä kiviä punaisiksi ja laitettu niitä penkkiin. Että kun rastas käy sitä kopauttamassa, niin se huomaakin, ettei tämä ollutkaan syötävää. En sitten tiedä, mikä näitten teho on, naurahtaa Salo.
Vanhaa musiikkia mansikkamaalle
Monella pihalla killuu tänäkin kesänä vanhoja cd-levyjä marjapensaiden ja mansikkamaan yläpuolella. Puutarhaneuvos Hannu Salon mukaan cd-levyt ovat oiva keino kotipuutarhurille pelotella siivekkäät marjavarkaat pois.
– Kyllä luulen, että se toimii. On cd-levyjä kokeiltu ammattiviljelmilläkin, muistaa Salo.
Pensasmustikka ja punaherukka ovat rastaiden herkkua
Kotipuutarhuri voi käyttää myös rastasverkkoja, jos marjamaa ei ole kovin iso.
– Etenkin, jos on kyseessä punaherukka tai pensasmustikka, jotka tuntuvat olevan erityisesti lintujen mieleen. Eivät ne niin kalliita ole, etteikö sellaistakin voisi kokeilla ja suojaava vaikutus on erittäin hyvä, kehuu Hannu Salo.
Linnuilla ja siileillä on ikävä taipumus jäädä kiinni rastasverkkoihin. Hannu Salo muistuttaakin, että verkon liepeet on nostettava niin ylös, että ne eivät roiku maassa saakka.
Toiset kotipuutarhurit ovat korvanneeet verkot hallaharsolla. Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja pitää harsoakin kelpo konstina, kunhan puutarhuri huolehtii ilmanvaihdosta.
– Tälläinen normaali harso, mitä käytetään sadon varhaistamiseen ja hallantorjuntaan, kyllä sekin toimii. Tosin aurinkoisina päiväinä lämpötila harson alla voi nousta hyvinkin ylös. Verkolla ei ole sitä vaikutusta.
Paras linnunpelätin on puutarhuri itse
Marjanviljelijä Pirkko Kämäri sanoo, että onneksi marjatiloilla poimijat ja asiakkaat karkoittavat kuumimpana sesonkina marjoja napsimaan tulevat linnut. Sama keino toimii myös pienellä pihalla.
– Kotipuutarhurin paras linnunpelätin on ihminen itse, joka oleskelee mahdollisimman paljon kauniissa puutarhassaan ja toimi myös lintujen karkoittajana, hymyilee Kämäri.
Kati Turtola
Kati Turtola @turtola Yle Häme
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti