tiistai 20. lokakuuta 2015
Saako oman palstan aidata ?
Jännä juttu miten elukat syö kiusaksi jotain jonain vuonna vaikkei edellisenä vuotena ko kasvi kelvannutkaan. Mun mökki naapurilta peurat söi kaikki leimut ja ystävä sanoi mulle älä istuta leimuja. Ei ne multa niitä syönyt. Eikä herneitä, mutta porkkanat ja punajuuret kelpasi.
Palstaviljely on kyllä aika hankalaa kun kaikki pitää suojata : myyriltä, hiiriltä, jäniksiltä, peuroilta, muurahaisiltakin, liialta auringolta, liialta sateelta, kylmältä, kuumalta, tuulelta ja sitten siltä yhdeltä inhottavimmista porukoista, eli ihmisiltä.
Palstaviljelijän on pakko olla jotain kaheleiden sukua, kun tää on silti niin kivaa.
Tuli mieleen kun näin jänikset juoksi peräkkäin, että jos kaikki laittaisi jotain verkon pätkiä sinne tänne ettei niillä olisi suoraa reittiä ja sitten aina vaihtaa sen verkon paikan ettei totu sen kiertämiseenkään. Ne jänikset kun juoksi kolmen palstan läpi aika tottuneesti, mutta jos olisi ollut reitillä edes pätkä verkkoa ja vaihtaa sen paikkaa, niin ei jänikset ehkä viihdy koko alueella, kun aina on verkkoeste eri paikassa. Se voi olla vaikka vaan metrin pätkä ja laittaa kahdella kolmella tikulla pystyyn ja sen paikkaa vaihtaa joka kerta kun käy. Jos jokainen tekee sitä omalla palstallaan niin luulisi että jänikset tai puput mitä lie kyllästyy jatkuviin muutoksiin ja etsii rauhallisemman paikan.
Saako oman palstan aidata ?
Helsingissä :
http://www.hel.fi/www/Helsinki/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/muu-vapaa-aika/mokit-ja-viljelyspalstat/
Viljelyspalsta-alueet ovat kaikille avoimia virkistysalueita, joilla liikkumista ei saa palstoja lukuun ottamatta rajoittaa. Palstat ovat kuitenkin vuokralaisten yksityisaluetta, joten niiden yksityisyyttä pitää kunnioittaa.
Eiköhän se tarkoita että oman palstan saa aidata! Ei se ehkä ole niin kauniin näköistä, niin ehkä voisi kokeilla sitä miehen merkkaamaa luonnollista reviirin hajumerkkiä. Eihän kukaan kehtaa lorottaa tontilla niin kotona puhtaaseen maitopurkkiin ja kantaa sen palstalle Tekee sen joka kerta keväästä alkaen niin eiköhän ne usko. Hajuhaitasta kannattaa keskustella naapureiden kanssa. Ei sitä kaikkea tarvi yhteen paikkaan kaataa, vaan pikkuhiljaa koko reunan mitalta kun lähtee pois.
Täällä muitakin keinoja.
http://taassataa.blogspot.fi/2015/07/pitkakorvien-torjuntakeinoja.html
sunnuntai 11. lokakuuta 2015
Kerääjäkasvit
Näin pienviljelijänä tämmöinenkin kiinnostaa .... "imee typpeä sienen lailla..." imeekö sienet typpeä? Mullakin kasvaa sieniä palstalla, ei niin kivan näköistä. Mistähän se johtuu?
http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_herasivat_viimeinkin_keraajakasvit_imevat_typpea_pelloista_sienen_lailla/8369116
Kotimaa 10.10.2015 klo 13:42 | päivitetty 10.10.2015 klo 13:43
Suomalaiset heräsivät viimeinkin: kerääjäkasvit imevät typpeä pelloista sienen lailla
Maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin voidaan vähentää erityisillä kerääjäkasveilla. Typpeä voidaan saada talteen jopa 20 kg hehtaaria kohden. Viime kesänä viljelijät selvästi innostuivat kerääjäkasveista.
Kerääjäkasvit ovat kasveja, joita kylvetään viljasadon alle tai puinnin jälkeen. Ne keräävät ravinteita, joista osa muuten valuu rehevöittämään vesistöjä.
Maanviljelyllä on huono maine vesien rehevöittäjänä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70 prosenttia ja typpipäästöistä hieman alle 60 prosenttia.
Italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumisesta vesistöön
– Hannu Känkänen
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on selvitetty kerääjäkasvien tehoa ja ne näyttävät tehoavan.
– Pohjoismaisissa yhteistutkimuksissa on saatu selville, että esimerkiksi italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumista vesistöön. Sillä voi siis olla suuri ja vahva vaikutus, sanoo vanhempi tutkija Hannu Känkänen.
Kerääjäkasvit eivät ole mikään uusi asia, mutta Suomessa niiden hyödyntämiseen on herätty laajemmin vasta viime vuosina.
Viime kesänä koettiin läpimurto, kun kasvit tulivat mukaan maaseudun ympäristöohjelmaan.
Niinpä kerääjäkasveja nähtiin pelloilla enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kerääjäkasvillakin on kääntöpuolensa
Maanviljelijälle kerääjäkasveista voi tulla myös ongelmia, sillä ne saattavat viedä ravinteita varsinaiselta viljeltävältä kasvilta. Tammelan Mustialan kokeissa pyritäänkin selvittämään voiko siihen vaikuttaa viljelyn ajankohdalla ja eri kasveilla.
Katariina Mannin mielestä kerääjäkasvit ovat monipuolisia hyötykasveja maaseudulla Kuva: Yle
Mustialassa on myös selvitetty miten kerääjäkasveja voisi hyödyntää joko rehuna tai biopolttoaineena. Tulokset ovat siitäkin olleet hyviä.
Kerääjäkasvit paitsi puhdistavat vesistöjä, ovat viljelijälle myös kannattava sijoitus.
–Tulokset ovat olleet lupaavia jo aikaisemmilta vuosilta. Alustavat kokemukset tältä vuodelta ovat myös hyviä. Kerääjäkasvi on ravinteitten pidättäjä ja se parantaa maan kasvukuntoa. Myös rehu- ja biokaasunäkökulma on mielenkiintoinen, uskoo projektipäällikkö Katariina Manni.
Antti Ruonaniemi Yle Häme
Miki Wallenius Yle Häme
Lue myös :
Maaseutumedia: Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit
http://www.maaseutumedia.fi/yleisimmat-keraajakasvit-ja-peitekasvit/
Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit
Hannu Koivisto · 3.11.2014
Peitekasvit suojaavat pellon pintaa eroosiolta.
Kerääjäkasvit keräävät liukoista typpeä. Kerääjäkasvit kylvetään yleensä aluskasviksi satokasvin juureen.
Aluskasvit kasvavat aluskasvin juuressa ja jäävät kasvamaan sadonkorjuun jälkeen.
Öljyretikka, timotei ja italianraiheinä, englanninraiheinä.
Öljyretikka, jonka seassa kevätvehnää. Kuva Kari Koppelmäki
Valitse aluskasvi tarpeen mukaan
Hyvä aluskasvi lähtee kasvuvauhtiin sadonkorjuun jälkeen. Aluskasvin aikainen onnistunut kylvö on tärkeätä.
Kerääjäkasvit voidaan kylvää myös kun sadonorjuu on tehty.
Typen huuhtoumisen estämiseen soveltuvat heinäkasvit paremmin kuiin palkokasvit, italianraiheinä, timotei ja muut monivuotiset heinät.
Viljelyn monipuolistamiseen ja peltomaan suojaamiseen puinnin jälkeen soveltuvat Palkokasvie ja muiden kasvien seokset, heinät ja apilat.
Typpilannoituksen korvaamiseen soveltuvat palkokasvit, apilat.
Onnistunut kasvusto, jossa on italianraiheinän ja öljyretikan seosta.
Onnistunut italianraiheinäkasvusto. Kuva Kari Koppelmäki
Sikurilla on vakuuttava juuristo.
Timotein ja italianraiheinän juuria. Kuva Anna Lijleström
Puinin jälkeen italianraiheinä ja valkoapila lähtevät kasvuun.
Puinin jälkeen italianraiheinä ja valkoapila lähtevät kasvuun. Kuva Kari Koppelmäki
Öljyretikka on mielenkiintoinen Kasvi, joka tuottaa runsaasti kuiva-ainetta ja juuristoa.
Öljyretikka on mielenkiintoinen kasvi, joka tuottaa runsaasti kuiva-ainetta ja juuristoa. Kuva Kari Koppelmäki.
Yleisimpien aluskasveiksi sopivien kasvien ominaisuuksia
Valkoapila: Biologinen typensidonta erinomainen. Kasvun painottuminen syksyyn erinomainen. Typen tuotto seuraavalle kasville erinomainen. Juuriston määrä kohtalainen.
Puna-apila: Kuten valkoapila, mutta biologinen typensidonta hiukan heikompaa.
Persianapila: Kuten puna-apila, mutta kasvuaikaisempaa ja typen tuotto seuraavalle kasville pienempää.
Italianraiheinä: Typen kerääminen maasta erinomainen. Juuriston määrä erinomainen. Maan multavuuden lisäys hyvä.
Timotei: Hyvä: typen kerääminen maasta, juuriston määräkasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä.Maan multavuuden lisäys kohtalainen.
Nurminata: Typen kerääminen maasta, juuriston määrä, kasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä kohtaisia.
Nurmimailanen: Kasvun painottuminen syksyyn erinomainen. Biologinen typen sidonta ja typen tuotto seuraaville kasveille hyvä. Juuriston määrä kohtalainen.
Kuvateksti päivitetty 16:43
Jutun lähde:
Hankevastaava Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus
www.ymparisto.fi
Lue myös
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
Kerääjäkasvit vähentävät lannoitetta pelloilta ja järvistä 29.5.2013
http://yle.fi/uutiset/keraajakasvit_vahentavat_lannoitetta_pelloilta_ja_jarvista/6663655
~ Nyt en jaksa kopsaa kaikkea on niin paljon mielenkiintoista asiaa ! ~
Mistä on kyse?
•Kuudella tilalla Pirkanmaalla on kylvetty viljan ja perunan sekaan kerääjäkasveja
•Kerääjäkasvit sitova itseensä typpeä ja luovuttavat sen edelleen maahan
•Kasvien ansiosta peltoon ei tarvitse lisätä typpeä, mutta kasvit myös estävät eroosiota ja lisäävät lierojen määrää
Satomäärät voisivat kasvaa :)
Sadonkorjuussa piilee kokeilun ainut riski. Oleellista olisi, ettei raiheinä kilpaile ohran kanssa, vaan ryöpsähtäisi kasvuun vasta kun ohra on puitu, sanoo Niemelä.
- Riski on mikäli se kasvaa vahvasti. Se vaikeuttaa puintia ja mahdollisesti lakoonnuttaa ohraa.
Itse sadon määrään ei kerääjäkasveilla ole Niemelän tilalla ollut vaikutusta.
Vesistökuormitusta ja maan eroosiotakin pystytään vähentämään. – Timo Niemelä
- Pitkällä aikajänteellä näen, että on mahdollisuus parantaa satoa, koska tätä kautta maanrakenne paranee. Myös typen määrät ja hyväksikäyttö mahdollisesti paranee.
~ Tässä alkaa miettimään voisiko tätä tietoa jotenkin hyödyntää pienpalstaviljelyssä.... mutta entä jos se kerääjäkasvi leviää vaivaksi asti. Tätä pitää pohtia. :) ~
http://yle.fi/uutiset/suomalaiset_herasivat_viimeinkin_keraajakasvit_imevat_typpea_pelloista_sienen_lailla/8369116
Kotimaa 10.10.2015 klo 13:42 | päivitetty 10.10.2015 klo 13:43
Suomalaiset heräsivät viimeinkin: kerääjäkasvit imevät typpeä pelloista sienen lailla
Maatalouden ravinnepäästöjä vesistöihin voidaan vähentää erityisillä kerääjäkasveilla. Typpeä voidaan saada talteen jopa 20 kg hehtaaria kohden. Viime kesänä viljelijät selvästi innostuivat kerääjäkasveista.
Kerääjäkasvit ovat kasveja, joita kylvetään viljasadon alle tai puinnin jälkeen. Ne keräävät ravinteita, joista osa muuten valuu rehevöittämään vesistöjä.
Maanviljelyllä on huono maine vesien rehevöittäjänä. Suomen ympäristökeskuksen arvion mukaan maatalouden osuus vesistöjen fosforikuormituksesta on noin 70 prosenttia ja typpipäästöistä hieman alle 60 prosenttia.
Italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumisesta vesistöön
– Hannu Känkänen
Hämeen ammattikorkeakoulun ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksessa on selvitetty kerääjäkasvien tehoa ja ne näyttävät tehoavan.
– Pohjoismaisissa yhteistutkimuksissa on saatu selville, että esimerkiksi italianraiheinä pystyy vähentämään jopa 70 %:a typen huuhtoutumista vesistöön. Sillä voi siis olla suuri ja vahva vaikutus, sanoo vanhempi tutkija Hannu Känkänen.
Kerääjäkasvit eivät ole mikään uusi asia, mutta Suomessa niiden hyödyntämiseen on herätty laajemmin vasta viime vuosina.
Viime kesänä koettiin läpimurto, kun kasvit tulivat mukaan maaseudun ympäristöohjelmaan.
Niinpä kerääjäkasveja nähtiin pelloilla enemmän kuin koskaan aiemmin.
Kerääjäkasvillakin on kääntöpuolensa
Maanviljelijälle kerääjäkasveista voi tulla myös ongelmia, sillä ne saattavat viedä ravinteita varsinaiselta viljeltävältä kasvilta. Tammelan Mustialan kokeissa pyritäänkin selvittämään voiko siihen vaikuttaa viljelyn ajankohdalla ja eri kasveilla.
Katariina Mannin mielestä kerääjäkasvit ovat monipuolisia hyötykasveja maaseudulla Kuva: Yle
Mustialassa on myös selvitetty miten kerääjäkasveja voisi hyödyntää joko rehuna tai biopolttoaineena. Tulokset ovat siitäkin olleet hyviä.
Kerääjäkasvit paitsi puhdistavat vesistöjä, ovat viljelijälle myös kannattava sijoitus.
–Tulokset ovat olleet lupaavia jo aikaisemmilta vuosilta. Alustavat kokemukset tältä vuodelta ovat myös hyviä. Kerääjäkasvi on ravinteitten pidättäjä ja se parantaa maan kasvukuntoa. Myös rehu- ja biokaasunäkökulma on mielenkiintoinen, uskoo projektipäällikkö Katariina Manni.
Antti Ruonaniemi Yle Häme
Miki Wallenius Yle Häme
Lue myös :
Maaseutumedia: Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit
http://www.maaseutumedia.fi/yleisimmat-keraajakasvit-ja-peitekasvit/
Yleisimmät kerääjäkasvit ja peitekasvit
Hannu Koivisto · 3.11.2014
Peitekasvit suojaavat pellon pintaa eroosiolta.
Kerääjäkasvit keräävät liukoista typpeä. Kerääjäkasvit kylvetään yleensä aluskasviksi satokasvin juureen.
Aluskasvit kasvavat aluskasvin juuressa ja jäävät kasvamaan sadonkorjuun jälkeen.
Öljyretikka, timotei ja italianraiheinä, englanninraiheinä.
Öljyretikka, jonka seassa kevätvehnää. Kuva Kari Koppelmäki
Valitse aluskasvi tarpeen mukaan
Hyvä aluskasvi lähtee kasvuvauhtiin sadonkorjuun jälkeen. Aluskasvin aikainen onnistunut kylvö on tärkeätä.
Kerääjäkasvit voidaan kylvää myös kun sadonorjuu on tehty.
Typen huuhtoumisen estämiseen soveltuvat heinäkasvit paremmin kuiin palkokasvit, italianraiheinä, timotei ja muut monivuotiset heinät.
Viljelyn monipuolistamiseen ja peltomaan suojaamiseen puinnin jälkeen soveltuvat Palkokasvie ja muiden kasvien seokset, heinät ja apilat.
Typpilannoituksen korvaamiseen soveltuvat palkokasvit, apilat.
Onnistunut kasvusto, jossa on italianraiheinän ja öljyretikan seosta.
Onnistunut italianraiheinäkasvusto. Kuva Kari Koppelmäki
Sikurilla on vakuuttava juuristo.
Timotein ja italianraiheinän juuria. Kuva Anna Lijleström
Puinin jälkeen italianraiheinä ja valkoapila lähtevät kasvuun.
Puinin jälkeen italianraiheinä ja valkoapila lähtevät kasvuun. Kuva Kari Koppelmäki
Öljyretikka on mielenkiintoinen Kasvi, joka tuottaa runsaasti kuiva-ainetta ja juuristoa.
Öljyretikka on mielenkiintoinen kasvi, joka tuottaa runsaasti kuiva-ainetta ja juuristoa. Kuva Kari Koppelmäki.
Yleisimpien aluskasveiksi sopivien kasvien ominaisuuksia
Valkoapila: Biologinen typensidonta erinomainen. Kasvun painottuminen syksyyn erinomainen. Typen tuotto seuraavalle kasville erinomainen. Juuriston määrä kohtalainen.
Puna-apila: Kuten valkoapila, mutta biologinen typensidonta hiukan heikompaa.
Persianapila: Kuten puna-apila, mutta kasvuaikaisempaa ja typen tuotto seuraavalle kasville pienempää.
Italianraiheinä: Typen kerääminen maasta erinomainen. Juuriston määrä erinomainen. Maan multavuuden lisäys hyvä.
Timotei: Hyvä: typen kerääminen maasta, juuriston määräkasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä.Maan multavuuden lisäys kohtalainen.
Nurminata: Typen kerääminen maasta, juuriston määrä, kasvun painottuminen syksyyn ja kasvu seuraavana keväänä kohtaisia.
Nurmimailanen: Kasvun painottuminen syksyyn erinomainen. Biologinen typen sidonta ja typen tuotto seuraaville kasveille hyvä. Juuriston määrä kohtalainen.
Kuvateksti päivitetty 16:43
Jutun lähde:
Hankevastaava Kari Koppelmäki, Uudenmaan ELY-keskus
www.ymparisto.fi
Lue myös
http://www.maaseutumedia.fi/keraajakasvi-palvelee-joka-tahoa/
Kerääjäkasvit vähentävät lannoitetta pelloilta ja järvistä 29.5.2013
http://yle.fi/uutiset/keraajakasvit_vahentavat_lannoitetta_pelloilta_ja_jarvista/6663655
~ Nyt en jaksa kopsaa kaikkea on niin paljon mielenkiintoista asiaa ! ~
Mistä on kyse?
•Kuudella tilalla Pirkanmaalla on kylvetty viljan ja perunan sekaan kerääjäkasveja
•Kerääjäkasvit sitova itseensä typpeä ja luovuttavat sen edelleen maahan
•Kasvien ansiosta peltoon ei tarvitse lisätä typpeä, mutta kasvit myös estävät eroosiota ja lisäävät lierojen määrää
Satomäärät voisivat kasvaa :)
Sadonkorjuussa piilee kokeilun ainut riski. Oleellista olisi, ettei raiheinä kilpaile ohran kanssa, vaan ryöpsähtäisi kasvuun vasta kun ohra on puitu, sanoo Niemelä.
- Riski on mikäli se kasvaa vahvasti. Se vaikeuttaa puintia ja mahdollisesti lakoonnuttaa ohraa.
Itse sadon määrään ei kerääjäkasveilla ole Niemelän tilalla ollut vaikutusta.
Vesistökuormitusta ja maan eroosiotakin pystytään vähentämään. – Timo Niemelä
- Pitkällä aikajänteellä näen, että on mahdollisuus parantaa satoa, koska tätä kautta maanrakenne paranee. Myös typen määrät ja hyväksikäyttö mahdollisesti paranee.
~ Tässä alkaa miettimään voisiko tätä tietoa jotenkin hyödyntää pienpalstaviljelyssä.... mutta entä jos se kerääjäkasvi leviää vaivaksi asti. Tätä pitää pohtia. :) ~
tiistai 6. lokakuuta 2015
Tyrnikärpänen pirulainen
Tämmönen uusi ja ikävä tieto löytyi
Kannatta nyt varmaan pitäää silät auki ja infota tyrnien omistajia palstoillakin.
Aika kurjaa! Kun on se on tulipoltekin joka tuhoaa Päärynän ja Ruusukvittenit *) lopussa linkki siihen.
Tässä YLEn sivulta tämä Tyrnikärpänen
http://yle.fi/uutiset/tyrnia_uhkaa_ulkomainen_vieras__tyrnikarpanen_tuhoaa_supermarjan_satoa/8354870
Kotimaa 5.10.2015 klo 13:16
Tyrniä uhkaa ulkomainen vieras – tyrnikärpänen tuhoaa supermarjan satoa
Suomessa on havaittu uusi tulokaslaji, joka uhkaa tyrnimarjan satoa. Tuholainen jättää jälkeensä vain tyhjät marjan kuoret.
Mistä on kyse?
•Tyrniä uhkaa uusi vieraslaji, tyrnikärpänen.
•Kärpäsen toukka syö tyrnin marjoja.
•Luonnonvarakeskus toivoo tuholaisesta havaintoja.
Suomessa on havaittu uusi tulokaslaji tyrnikärpänen, joka uhkaa tyrnimarjan satoa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan lajista on tehty havaintoja kahdessa kotipuutarhassa. Toinen puutarhoista sijaitsee Eurajoella ja toinen Kaarinassa.
– Mitä todennäköisimmin kärpänen on saapunut Suomeen omin siivin vähitellen luonnon tyrnikasvustoissa leviten, vanhempi tutkija Sanna Kauppinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Toukka tuhoaa marjat
Tyrnikärpästä löytyy jo useimmista Euroopan maista, joissa tyrniä kasvaa. Kärpänen munii heinäkuussa raakileisiin ja toukat voivat kasvaessaan tuhota kaikki pensaan marjat.
Valkoinen noin puolen sentin mittainen toukka pudottautuu marjoista pensaan juurelle ja kaivautuu maahan koteloitumaan. Seuraavana kesänä kotelosta kuoriutuu kärpänen, joka munii kehittyviin marjoihin.
Vitamiinipitoinen marja
Luonnonvarakeskus toivoo, että tyrnikärpäshavainnoista tehtäisiin ilmoitus keskukseen. Näin tyrnikärpäsen levinneisyyttä pystytään kartoitamaan ja torjuntamenetelmiä testaamaan.
Luonnonvaraisena tyrni kasvaa rannikoilla ja tuottaa erittäin terveellisinä pidettyjä, c-vitamiinipitoisia marjoja. Tyrniä myös viljellään puutarhoissa. Aiemmin tyrni oli rauhoitettu kasvi, mutta nykyisellään sen poimintaa ei rajoiteta.
Antti Laakso Yle Satakunta
Tyrnikärpäsen tuhoamia tyrnimarjoja. Kuva: Tuomo Tuovinen
Tyrnikärpäsen toukka
*)
TULIPOLTE :
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/kasvitaudit+ja+tuholaiset/vaaralliset+kasvitaudit+ja+tuholaiset/tulipolte/
Isäntäkasvit
Omenapuut ( Malus spp.)
Päärynät ( Pyrus spp.)
Ruusukvittenit ( Chaenomeles spp.)
Tuomipihlajat ( Amelanchier spp.)
Orapihlajat ( Crataegus spp.)
Tuhkapensaat ( Cotoneaster spp.)
Pihlajat ( Sorbus spp.)
Kvitteni ( Cydonia spp.)
Japaninmispeli ( Eriobotrya spp.)
mispeli ( Mespilus spp.)
Tulimarjat ( Pyracantha spp.)
Pastorinpunamarja ( Photinia davidiana)
Aronia -suku on myös altis tulipoltteelle, mutta toistaiseksi suvun kasveille ei ole tulipoltteeseen liittyviä tuontirajoituksia.
Kannatta nyt varmaan pitäää silät auki ja infota tyrnien omistajia palstoillakin.
Aika kurjaa! Kun on se on tulipoltekin joka tuhoaa Päärynän ja Ruusukvittenit *) lopussa linkki siihen.
Tässä YLEn sivulta tämä Tyrnikärpänen
http://yle.fi/uutiset/tyrnia_uhkaa_ulkomainen_vieras__tyrnikarpanen_tuhoaa_supermarjan_satoa/8354870
Kotimaa 5.10.2015 klo 13:16
Tyrniä uhkaa ulkomainen vieras – tyrnikärpänen tuhoaa supermarjan satoa
Suomessa on havaittu uusi tulokaslaji, joka uhkaa tyrnimarjan satoa. Tuholainen jättää jälkeensä vain tyhjät marjan kuoret.
Mistä on kyse?
•Tyrniä uhkaa uusi vieraslaji, tyrnikärpänen.
•Kärpäsen toukka syö tyrnin marjoja.
•Luonnonvarakeskus toivoo tuholaisesta havaintoja.
Suomessa on havaittu uusi tulokaslaji tyrnikärpänen, joka uhkaa tyrnimarjan satoa.
Luonnonvarakeskuksen mukaan lajista on tehty havaintoja kahdessa kotipuutarhassa. Toinen puutarhoista sijaitsee Eurajoella ja toinen Kaarinassa.
– Mitä todennäköisimmin kärpänen on saapunut Suomeen omin siivin vähitellen luonnon tyrnikasvustoissa leviten, vanhempi tutkija Sanna Kauppinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo.
Toukka tuhoaa marjat
Tyrnikärpästä löytyy jo useimmista Euroopan maista, joissa tyrniä kasvaa. Kärpänen munii heinäkuussa raakileisiin ja toukat voivat kasvaessaan tuhota kaikki pensaan marjat.
Valkoinen noin puolen sentin mittainen toukka pudottautuu marjoista pensaan juurelle ja kaivautuu maahan koteloitumaan. Seuraavana kesänä kotelosta kuoriutuu kärpänen, joka munii kehittyviin marjoihin.
Vitamiinipitoinen marja
Luonnonvarakeskus toivoo, että tyrnikärpäshavainnoista tehtäisiin ilmoitus keskukseen. Näin tyrnikärpäsen levinneisyyttä pystytään kartoitamaan ja torjuntamenetelmiä testaamaan.
Luonnonvaraisena tyrni kasvaa rannikoilla ja tuottaa erittäin terveellisinä pidettyjä, c-vitamiinipitoisia marjoja. Tyrniä myös viljellään puutarhoissa. Aiemmin tyrni oli rauhoitettu kasvi, mutta nykyisellään sen poimintaa ei rajoiteta.
Antti Laakso Yle Satakunta
Tyrnikärpäsen tuhoamia tyrnimarjoja. Kuva: Tuomo Tuovinen
Tyrnikärpäsen toukka
*)
TULIPOLTE :
http://www.evira.fi/portal/fi/kasvit/viljely+ja+tuotanto/kasvitaudit+ja+tuholaiset/vaaralliset+kasvitaudit+ja+tuholaiset/tulipolte/
Isäntäkasvit
Omenapuut ( Malus spp.)
Päärynät ( Pyrus spp.)
Ruusukvittenit ( Chaenomeles spp.)
Tuomipihlajat ( Amelanchier spp.)
Orapihlajat ( Crataegus spp.)
Tuhkapensaat ( Cotoneaster spp.)
Pihlajat ( Sorbus spp.)
Kvitteni ( Cydonia spp.)
Japaninmispeli ( Eriobotrya spp.)
mispeli ( Mespilus spp.)
Tulimarjat ( Pyracantha spp.)
Pastorinpunamarja ( Photinia davidiana)
Aronia -suku on myös altis tulipoltteelle, mutta toistaiseksi suvun kasveille ei ole tulipoltteeseen liittyviä tuontirajoituksia.
perjantai 7. elokuuta 2015
Vadelma-aikaan
Nyt on vadelmia paljon ja ne on isoja mehukkaita.
Pitää varmaan vähentää vadelmapuskia. Niitä on nyt ihan liikaa pienellä palstalla ja satoakaan en säilö, niin kerralla syötäväksi sitä on liikaa, vaikka hyvin vie nälän ja janon.
En tykkää säilötyistä vadelmista, varsinkin kun ei ole tilaa. Hilloa voisi tehdä purkillisen jos olisi aikaa. Yleensä vaan olen niin rättipoikki päivän maanhoitamisen jälkeen, etten jaksa.
Tässä alkaa oikeestaan ihan tekee mieli tehdä edes pieni purkillinen. Pitää muistaa ottaa rasia mukaa.
Sain uuden ½-palstan jota kukaan ei hoida. Siellä kasvaa 1½-metristä rikkaruohoa. Ihmiset ei halua vaan hoitamatonta palstaa, vaikka palstasta tulee hoitamaton ihan parissa viikossa. On se aloittaminen kyllä raskasta. Hikee pitää pyyhkiä kokoajan ja niistää nenää, tappaa hyttysiä, ja juoda vettä, käännä siinä sitten jossain välissä. Tälleen loppu kesästä maakin on tosi tiukkaa, toisin kuin keväällä, talven jäljiltä se on kuohkeata. Vähän nyt jänskättä mitä tästä tulee miten ehtii. Onneksi tää on ihan pieni ja vaan kokeilu. Voihan siitä luopua, jos ei jaksa.
Kuuntele Luonto-ilta Sauli Naantalista
http://yle.fi/uutiset/sauli_naantalista_soitti_radion_luonto-ohjelmaan__kuuntele/8174818
Tää oli vahingossa jäänyt pimentoon, harmi, onkohan se enää edes kuunneltavissa.
"Sauli Naantalista" soitti radion luonto-ohjelmaan – kuuntele
"Sauli" ei kertonut ohjelmassa koko nimeään, mutta mitä ilmeisimmin kyseessä oli presidentti Sauli Niinistö. Soittajan kysymykset käsittelivät palsternakkaa ja .... ojakärsämöä sekä valkolehdokkia... oma lisäykseni.
YLE.FI
UUTISET KOTIMAA
Kotimaa 22.7.2015 klo 22:42 | päivitetty 23.7.2015 klo 9:15
"Sauli Naantalista" soitti radion luonto-ohjelmaan – kuuntele
"Sauli" ei kertonut ohjelmassa koko nimeään, mutta mitä ilmeisimmin kyseessä oli presidentti Sauli Niinistö. Soittajan kysymykset käsittelivät palsternakkaa ja ojakärsämöä.
Video: Tasavallan presidentti Sauli Niinistö - 04:49
– Siellä on meillä soittovuorossa Sauli, moi.
– No hei hei, hyvää iltaa, ja kiitos hienosta ohjelmasta.
Radio Suomen Luonto-Suomi: Luonnonkukkien loistetta -ohjelmassa koettiin tänään keskiviikkona yllättävä hetki, kun lähetykseen soitti "Sauli Naantalista".
Soittaja ei kertonut lähetyksessä koko nimeään, mutta kaikesta päätellen kyseessä oli mitä ilmeisimmin tasavallan presidentti Sauli Niinistö.
Hänellä oli ohjelman juontajille kaksi kysymystä: ensimmäinen koski palsternakkaa, toinen ojakärsämöä.
Tallenteesta käy ilmi, mitä toimittajat vastasivat soittajalle.
"Kyllä luonto on ihmeellinen"
Soittajan suosikkikasviksi paljastui lähetyksessä valkolehdokki. Hän totesi, että on nähnyt valkolehdokkeja tänäkin kesänä.
– Illalla, kun lähtee liikkeelle, niin ei tarvitse silmiä käyttää, leppoisana kesäiltana, tuoksuu, tuoksu tuo vierelle.
Kukat ovat käsittämättömän kauniita, soittaja sanoi.
– Hämmentävää joskus ajatella, kun näkee esimerkiksi vaikka ranta-alpin ja mesiangervon vierekkäin ja sitten jää tuumailemaan, että kun molemmat syövät samaa multaa ja juovat samaa vettä, niin miten niistä voi tulla niin erilaisia.
– Kyllä luonto on ihmeellinen, hän totesi puhelun päätteeksi.
Aiemmin heinäkuussa myös kiekkolegenda Teemu Selänne soitti Radio Suomen suoraan lähetykseen. Tuolloin ohjelma oli Puhelinlangat laulaa.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)